keskiviikkona, kesäkuuta 30
sunnuntai, kesäkuuta 20
Meidän imeväinen
Joitakin aíkoja sitten ystäväni Aa kävi kylässä jälkeläistensä kanssa, joista nuorimmainen on imeväisiässä. Imeväisen tissunsyömähommat kiinnostivat Luticcaa kovasti, mutta ihan jyvälle hän ei niistä päässyt. Nääs kun Lutikaattoria alkaa nykyään vauvattaa, hän pötkähtää syliini ja muka lussuttaa huulet törsöllään mun habalihaksen paikkeilla. Vähän menee hutiksi...
torstaina, kesäkuuta 17
Vesirakko ja luumuja
Ipanan suosikkinukke on kipeä. Sillä on vesirakko ja luumuja*, sangen vakavaa siis. Nukkea on hoidettu kovasti. Ipana on pukenut sen toppakamppeisiin ja rakentanut oman sänkynsä viereen sairasvuoteen, jossa potilas makaa voimattomana.
Tänään vesirakko tarttui Pikkusiskoon. Tohtori Ipana kaivoi hetkeäkään epäröimättä esille lääkärikirjan ja totesi että nyt sulle laitetaan rokotus. Lutikka ojensi kuuliaisesti kätensä ja onneksi vesirakko parani. (Luumuista en tiedä.)
* Vesirokko ja luomia, suom. huom.
Tänään vesirakko tarttui Pikkusiskoon. Tohtori Ipana kaivoi hetkeäkään epäröimättä esille lääkärikirjan ja totesi että nyt sulle laitetaan rokotus. Lutikka ojensi kuuliaisesti kätensä ja onneksi vesirakko parani. (Luumuista en tiedä.)
* Vesirokko ja luomia, suom. huom.
tiistaina, kesäkuuta 15
Kulttuuripläjäys
Viikon Kulttuuriannos: Turkansaaren ulkomuseo. Erinomainen sunnuntairetkikohde! Ipanusta kiinnosti kovasti kuikkia vanhoja kamoja ja Lutikkakin oli menossa intopiukeena kattoon sissää joka tönöön.
Museon kirkossa veisattiin raikuvalla äänellä ja Ipanus kovasti ihmetteli moista menoa. Äitinsä selitti että siellä on jumalanpalvelus, ihmiset istuu hiljaa ja pappi paapattaa, välillä vedetään biisi.
Ipanoidi omaksui tiedon aika hyvin, koska seuraavana päivänä nuket istuivat rivissä hiljaa kun pastori Ipanus paapatti isoon ääneen.
Museon kirkossa veisattiin raikuvalla äänellä ja Ipanus kovasti ihmetteli moista menoa. Äitinsä selitti että siellä on jumalanpalvelus, ihmiset istuu hiljaa ja pappi paapattaa, välillä vedetään biisi.
Ipanoidi omaksui tiedon aika hyvin, koska seuraavana päivänä nuket istuivat rivissä hiljaa kun pastori Ipanus paapatti isoon ääneen.
torstaina, kesäkuuta 10
Apurattaaton puoli ja pyörittimiä
Jopas on aikaa taas kulkenut siltain alta sitten edellisen postauksen. Kaikenlaista ollaan tehty. Oltu mökillä yötä ja maalattu taloa, käyty tivolissa ja valmistujaisjuhlissa ja puistoissa. Suurimmaksi osaksi kuitenkin veivattu tätä samaa tylsää arkea. Siksi ei ole oikein kirjoituskaan luistanut, ei ole ollut mitään mainitsemisen arvoista Tapahtumaa.
Kuvat on otettu likkojen Serkkulikan valmistumisjuhlista. Ipanus lisäsi viime hetkellä asuunsa päärusetin ja totesi että nyt mää oon tosi kaunis.
Isosiskon polkurattaasta on irroitettu toinen apuratas. Vaikka olen sen monasti nähnyt, en vieläkään ymmärrä miten Veivaaja hallitsee kulkuneuvonsa kääntyessään oikealle, siis sille apurattaattomalle puolelle, vaikka kaikki paino on vasemmalla? Mystistä.
Eräänä iltana seurusteltiin Lutikaattorin kanssa. Pötköteltiin sängyllä, poristiin ja telmittiin. Pampula kertoi, että Paapo tönii Mamma ääää (itkun ääntä) Iisa hoitaa. Eli hoitopaikassa toinen hoitopojista tönii, Palluraa alkaa itkettää ja sitten Hoitotäti hoitaa. Wau! Nuhvura osaa kertoa asioita!
Nappulasta on kehkeytynyt porisijan lisäksi intohimoinen potalla istuja. Hän hokee pottaa 30 kertaa illassa ja istuisi siinä vaikka tunnin putkeen. Kaipa sinne pottaan joskus vielä jotain tuleekin, viime aikoina lirut on ruikittu potan viereen...
Eilen kun vihdoin oli sen verran aurinkoa näkyvissä, päästiin vihdoinkin käymään tivolissa. Isompi Elmo oli ihan tohkeissaan ja hihkui innosta koko matkan. Sitten kun sai maailmanpyörän tähtäimeen, hihkuminen muuttui kirkumiseksi. Ipanoidi olisi luonnollisesti halunnut käydä kaikissa kokoluokkansa vekottimissa, mieluiten useampaan kertaan.
Luticca oli hieman hämillään kaikesta eikä olisi halunnut mennä mihinkään vehkeeseen. Pienen huudon kanssa hän suostui lopulta istumaan kaikista pienimmille tarkoitetussa pyörittimessä ja sepä olikin kivaa!
Huomenna on tämän mutsin Kiva Päivä kun on Firman Suvijuhla. Meinaan sonnustautua sinne kaikkensa antaneen nyrkkeilijän vermeisiin, sisältää mustaa silmää, laastaroitua nenää, nyrkkikäärettä, satiinishortsia ja sen sellaista.
Kuvat on otettu likkojen Serkkulikan valmistumisjuhlista. Ipanus lisäsi viime hetkellä asuunsa päärusetin ja totesi että nyt mää oon tosi kaunis.
Isosiskon polkurattaasta on irroitettu toinen apuratas. Vaikka olen sen monasti nähnyt, en vieläkään ymmärrä miten Veivaaja hallitsee kulkuneuvonsa kääntyessään oikealle, siis sille apurattaattomalle puolelle, vaikka kaikki paino on vasemmalla? Mystistä.
Eräänä iltana seurusteltiin Lutikaattorin kanssa. Pötköteltiin sängyllä, poristiin ja telmittiin. Pampula kertoi, että Paapo tönii Mamma ääää (itkun ääntä) Iisa hoitaa. Eli hoitopaikassa toinen hoitopojista tönii, Palluraa alkaa itkettää ja sitten Hoitotäti hoitaa. Wau! Nuhvura osaa kertoa asioita!
Nappulasta on kehkeytynyt porisijan lisäksi intohimoinen potalla istuja. Hän hokee pottaa 30 kertaa illassa ja istuisi siinä vaikka tunnin putkeen. Kaipa sinne pottaan joskus vielä jotain tuleekin, viime aikoina lirut on ruikittu potan viereen...
Eilen kun vihdoin oli sen verran aurinkoa näkyvissä, päästiin vihdoinkin käymään tivolissa. Isompi Elmo oli ihan tohkeissaan ja hihkui innosta koko matkan. Sitten kun sai maailmanpyörän tähtäimeen, hihkuminen muuttui kirkumiseksi. Ipanoidi olisi luonnollisesti halunnut käydä kaikissa kokoluokkansa vekottimissa, mieluiten useampaan kertaan.
Luticca oli hieman hämillään kaikesta eikä olisi halunnut mennä mihinkään vehkeeseen. Pienen huudon kanssa hän suostui lopulta istumaan kaikista pienimmille tarkoitetussa pyörittimessä ja sepä olikin kivaa!
Huomenna on tämän mutsin Kiva Päivä kun on Firman Suvijuhla. Meinaan sonnustautua sinne kaikkensa antaneen nyrkkeilijän vermeisiin, sisältää mustaa silmää, laastaroitua nenää, nyrkkikäärettä, satiinishortsia ja sen sellaista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)