POPO!

Lapsi on oppinut Tärkeän Sanan: POPO! Sillä hän viittaa Tärkeään Leluun, eli rakkaaseen mopoonsa. Ei elämää ilman popoa!

Olen harrastanut kakkakyttäämistä. Kun Jälkeläisen naaman väri alkaa vaihtua sinipunertavaksi ja kurkusta kuuluu urinaa, kaappaan hänet kainaloon ja kipitämme potalle. Kahdesti on jo saatu saalis pottaan. Kerran tuli kaupan päälle luru.

Ipanus on alkanut Puolustaan Oikeuksiaan. Viikonvaihteessa käytiin Kylässä, ja paikalla oli kaksi muutakin taatiaista. Vähän ja vähän enemmän vanhempia olivat kuin meidän. Taateli tutkaili leluja ja kun toinen toisista tuli liian lähelle, Nuudeli karjaisi EI ja työnsi kaveria kauemmas. En oikein tiedä, miten tuohon tulisi suhtautua, koska onhan se oikein, että jos haluaa pitää henkilökohtaisen alueensa itsellään, ei siihen tarvi päästää ketään muuta. Mutta toisaalta, ei saa olla itsekäs vaan kamu pitää päästä piirtämään samalle liitutaululle tai istumaan sohvalle viereen.

Palkankorotusta pukkaa. Liitto teki sopimuksen, joka takaa ainakin 90 juuron lisäansion. Valtavaa! Tässä on osoitus siitä, että raha tulee rahan luo ja kyllä töitä tekemällä rikastuu! Jos laitan tuon korotuksesta verojen ym jälkeen tilille jäävän Summan talteen, niin ehkäpä jo 10 vuoden päästä pääsemme niillä rahoilla perheen kanssa riemuretkelle Tallinnaan. Yesh!

Valokuvatorstai

Varmasti jokainen Bengtskärin majakassa visiteerannut turisti on kuvannut nämä portaat.

Kemut

Käytiin Nuudelin kanssa kutsuilla eilen. Ne oli varsinaiset kanapartyt - paikalla oli seitsemän vajaa 2v - reilu 40 ikäistä leidiä. Syötiin herkkuja ja juteltiin tyttöjen juttuja, osa porukasta tanssi ja lauloi karaokea. Toiset keskittyivät mopolla ajamiseen ja nukenrattaiden työntelyyn ja testasivat saatavilla olevia sylejä. Pari pientä kinaakin syntyi, muttei mitään dramaattisempaa. Kun eron hetki koitti, ilmassa lensi runsaasti suukkoja ja hali haleja.

Ü

Aamupimeässä töihin ajellessa juolahti mieleeni, että juuri nyt tällä hetkellä olen Onnellinen! Mulla on suloinen Lapsi, toinen on hautumassa, ihana Mies, viihtyisä koti, kivoja lähisukulaisia, tarpeellinen määrä ystäviä, mukava työpaikka ja oivalliset työkamut. Ei ole taloudellisia huolia ja kaikkien läheisten ihmisten terveys on hyvä. Haa!

Arkista

Vietettiin viikonvaihde Lapsen kanssa aikalailla kaksistaan kun Mies tienasi perheelle leipää. Oli aika rattoisaa; otettiin aamut hyvin hitaasti, shoppailtiin lauantaina, lenkkeiltiin ja tehtiin puutarhahommia sunnuntaina ja vedettiin molempina päivinä kolmen tunnin päikkärit.

Ipanus on innostunut palapelin tekemisestä ja duploilla rakentamisesta. Kaikkien lastenkasvatusoppien vastaisesti Kakru rakentelee nallepalapeliään ruokapöydässä samalla kun syö(tetään), mutta meneepähän sapuskat helposti alas! Ipanoidi on melko laiska syömään itse vaikka varsin hyvin osaisikin. Ja äitillään menee hermo liian helposti kun Perillinen alkaa venkoileen sapuskansa kanssa, jotenka rakentakoon palapeliään.

Jotakin tsäpinää kaipaisin elämään. Sattuneesta syystä iloisten huppelikekkulien harrastamiset on loppu ja elo pyörii entistä enemmän kotinurkissa. Eikä siinä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kun väsyttää ihan hemmetisti koko ajan, enkä jaksa tehdä yhtään mitään mitään ylimääräistä, niin kotona alkaa vaan v-tuttaan kaikki tekemättömyydet. Jotenka olisi kiva päästä käymään pienellä reissusella jossain Ulkopaikkakunnalla, niin voisi olla väsynyt siellä ilman tekemättömyyksien ajattelemista.

Valokuvatorstai

Pateniemen saha toimi vuosina 1873-1990. Ensin alueella tehtiin laivoja ja viimemmäksi sahatavaraa. Nyt jäljellä on enää saastunut maaperä ja rappeutuneen sataman jämät. Saastetta vai kulttuurihistoriaa?

Ipanus osaa

Taitava Tyttöseni esitteli eilen uutta taitoaan: hän pyöräytti kuperkeikan ihan ite! Eikä kellahtanut Kimuli kyljelleen vaan ihan suoraan keriytyi rullalta auki. Oi, kuinka osaava hän onkaan.

Puhetreenit on ankaria. Ipana selostaa kauhesti omalla kielellään, laulaa ihhaahh-hhaaa ja nypertää sormilla kun haluaa leikkiä hämä-hämähäkkiä. Hän osaa naksuttaa kielellään kuin orava ja piipittää kuin hiiri.

Eioota Taatiainen on hokenut jo kauan, mutta päivänä eräänä hän osoitti sisäistäneensä sen merkityksenkin. Tultiin kotiin hoidosta ja töistä eikä Mies ollut paikalla. Ipanoidi kävi kurkkaan sohvalta, sanoi "eioo", käveli keittiöön ja totesi "eioo". Ei ollut isiä, ei.

Laatuaikaa

Meillä oli Kakrun kanssa niin leppoisa sunnuntai, ettemme moista ole kuunaan kokeneet. Nakotettiin sisätiloissa kun satoi vettä ja vietettiin todellista laatuaikaa. Luettiin kirjoja ja kikatettiin ja rakennettiin leegoilla ja otettiin kolmen tunnin päikkärit ja voimisteltiin ja sen sellaista. Ihanaa!

Kun Mies kotiutui, meikäläinen lähti leffaan tsiigaan Ganesii. Ihan pjade pätkä.

Kumikengät

Ollaan Ipanoidin kanssa kaksin. Mies lähti mökille. Pitäisi haravoida, imuroida, pyykätä, mööbleerata, kokata, lenkkeillä, viettää laatuaikaa Lapsen kanssa, levähtää ja sen sellaista. Mistä otan aikaa, voimia ja inspiraatiota kun tekisi mieli vain vetkuilla?

Lapsi on innostunut kengistä. Hänellä on suoranainen fetissi kumisaappaisiin. Parhaimpaan junttilookiin kuuluu kumpparien lisäksi otsalla kiikkerästi keikkuva lippis. Takatukka liehuen ja kumikengät kopisten lompsottelee hän pitkin kämppää. Suloinen on Lapseni mun!

Valokuvatorstai

Arki.

Yksi NIISTÄ aamuista...

Mahtava aamu! Heräsin likitulkoon virkeänä klo 6.20. Lapsi nukkua tursotti vielä (halleluja!) ja sain puettua ihan rauhassa. Ipana tietty heräsi kesken aamuvessatoimien, mutta se on normaalia. Heräsi kuitenkin hyvällä tuulella, joten aamu sujui leppoisasti – kunnes:

Klo 07.09 pesin hampaat ja tuli yrjö. Suihkuamalla. Yök.

Klo 07.10 Lapsi punnersi megakakan kesken ulkokamppeiden pukemisen. Mua yrjötti lisää.

Klo 07.28 liukastelin autolle kädessä käsveska, eväskassi, tietsikka ja Lapsen hoitoreppu ynnä Lapsi apinoinenn kainalossa. Joskus olisi kätevää jos käsiä olisi kuin Vishnulla.

Klo 07.30 totesin että auton ikkunat on niin jäässä, ettei niitä saa raavittua ravalla puhtaaksi.

Klo 07.31 - 07.37 yritän rapsutella ikkunoita auton lämpiämistä odotellessa.

Klo 07.38 – 07.55 luikastelen puoliksi sulaneella autolla hoitopaikkaan. Vältän kolarin hyvällä säkällä. Perillä Hoitaja on hieman tyytymätön myöhäiseen saapumiseemme, koska porukalla on kerhopäivä ja liikkeelle pitäisi päästä hyvissä ajoin. Ipanoidi-riepu joutuu nieleskeleen kylmää kaurapuuroa.

Klo 07.56 Luikastelen töihin. Mun olisi pitänyt olla verikokeessa klo 07.50, mutta enpä näköjään ole. Enkä näköjään mene. Työmatkalla bongaan kolme vilkkukattoista autoa. Montakohan peltiä vielä rytisee...

Loimotuksia

Viikonvaihteessa käytiin Tyttökaverien kanssa mökkeilemässä. Poimittiin puolukoita ja loimutettiin lohta, jotkut juopottelivat ja jotkut keskittyivät syöpöttelyyn. Loimulohelle oli käydä köpelösti kun koko systeemi leimahti loimuihin. Lopputulema oli, että fisun pääpää oli hieman hiiltynyt ja pyrstöpää raaka. Ehhehe. Mutta reissu oli kohtuullisen rentouttava kun sai syödä ihan rauhassa eikä tarvinnut huolehtia kenenkään muun kuin itseni viihtyvyydestä.

Edith Piafin elämänkertaleffan katsoin toissailtana. Voi kuinka hänellä onkaan ollut surullinen elämä. Sitä itkin vuolaasti leffan aikana. Kyynelten määrästä päätellen raina oli hyvä; eipä jättänyt ainakaan kylmäksi.

Ipanoidilla on jonkun sorttinen esiuhmaikä. Kaikki asiat pitää tapella läpi. Jos hän ei saa tahtaan periksi, silmiin tulvahtaa oitis aidot ja oikeat krokotiilinkyyneleet. Huutaa hän jaksaa niin kauan kun katsoo tarpeelliseksi. Eilen Tyyppiä ei huvittanut syödä, jotenka hän paiskoi haarukkaansa pitkin pöytää. Nostin Paiskojan pöydästä ja vein omaan huoneeseensa. Parku oli hirmuinen kun hän tuli kaltoin kohdeltuna takaisin köökkiin. Lohduteltiin ja hän pääsi takaisin pöytään. Ja katso! Ruoka upposi kuin ei ikinä olisi ennen syönyt.

Valokuvatorstai

Tulevaisuus.

Valokuvatorstai

"On olemassa kursiivinen melankolia" Eino Santanen, 2002.

Paskaa

Nyt kun viikonlopusta on kulunut muutamia päiviä, voin kirjata muistiin nuo kurjat tapahtumat.

Perjantaina puhkesi autosta rengas.

Lauantaina soitin isälleni poliisit. Veivät äijän putkaan selviämään. Kohta sen jälkeen silmälasin kehys sanoi naps, linssi putosi kaakelilattialle ja tietysti hajosi.

Sunnuntaina kävelin itseni hajalle megalenkillä.

Hyvin menee, mutta menköön.