torstaina, maaliskuuta 26

Ipanuksen iltahommia

Kakrulla on nykyisin illalla ennen nukkumaanmenoa tapana suunnitella tulevan päivän ohjelmaa. Mitä voijjaan tehä kysyy hän. Kerron, että menette siskon kanssa hoitoon. Mitä sitte voijaan tehä? No mitä haluaisit tehä? Muovailla toissa iltana ja askaijjella eilen.

Eilen illalla Taiteilija sitten söi, katsoi pikkukakkosen, kääri hihat ja alkoi Muovailemaan. Hän muovaili pikkupötkylöitä ja leikkeli ne palasiksi, joista pyöritteli pikkupalloja ja pikkupolkkanoita. Pallurat hän liiskasi lätyiksi. Enempää en nähnyt, sillä sitten hän ajoi yleisön pois ateljeesta ja sanoi että anna minun muovailee hinan lauhassa.

Tänään käytiin ensin askaijtelukaupassa ja ostettiin tarvikkeita. Sitten tultiin kotiin, syötiin, katsottiin pikkukakkonen ja alettiin askaijtelleen. Ipanus levitti liimaa, asetteli silmiä, piirsi neniä ja varpaita, väritti tipuja ja asetteli pyrstöjä. Lopuksi hän kaatoi kaksi pussillista lailuohon sieniä tarkasti rakentamalleen kasvualustalle (= paksulle ja hyvin kastellulle vessapaperipatjalle). Avot! Tulkoon pääsiäinen!

torstaina, maaliskuuta 19

Valokuvatorstai

If there's more than one way to do a job, and one of those ways will result in disaster,
then somebody will do it that way.
Edward Aloysius Murphy, Jr. (1918 – 1990)

lauantaina, maaliskuuta 14

3 v


Pinsessa Ammeliese täytti kolme vuotta mennä viikolla. Tapahtumaa juhlittiin lähisuvun kanssa, ja tarkoitus oli pitää uusintabileet kavereille huomenna. Mutta. Tulipa perheeseemme kuratauti, jotenka kekkerit pitää siirtää. Pinsessa on kovasti harmissaan, mutta onneksi harmitusta vähän lievittää se, että hän saa leipoa pipareita uudella kukkamuotilla. (Kiitos, oi Kytyinen Lähikauppa, että pakastealtaassasi on piparitaikinaa vielä näin kauan joulun jälkeenkin! Olisi pitänyt tajuta hamstrata heti puolenkymmentä pakettia pahan päivän varalle.)

Pinsessa on hyvin ylpeä uudesta iästään. Hän osaa näyttää sen sormillaan ainakin kolmella eri tavalla! Ikä on myös tuonut mukanaan kaikenlaista krenkkaa; milloin on jalka kipiä ja milloin on selkä kipiä kun minä olen hinan vanha.

torstaina, maaliskuuta 12

Valokuvatorstai

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"
Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Voiko tähän haasteeseen vastata muulla kuin kollaasilla, joka on koottu kännykameralla räpsityistä arkipäivän hetkistä?

torstaina, maaliskuuta 5

Valokuvatorstai

Piposta vedetty. Pipo on sekä vedettävän että vetäjän päässä, ja piposta on vedetty tämä aasinsiltakin aiheeseen. (Klikkaa kuva kokonaiseksi.)

keskiviikkona, maaliskuuta 4

Metrin pätkä

Isosisko heräsi ihan intona, koska tiesi pääsevänsä neuvolaan! Aamutoimet kesti liian kauan ja siskokin piti viedä hoitoon, mutta VIHDOINKIN oltiin neuvolassa. Ipanus ponkaisi salamana leikkipaikalle ja viritti nuken asemiin. Äiti istuskeli ja luki lehteä. Odoteltiin kutsua Neuvolan Tätin luo.

Kohta täti tulikin. "Voi kuule, olettekohan te vääränä päivänä täällä? Mun papereissa lukee että teidän aika on vasta huomenna." Niin. Niinpä luki äitinkin papereissa.

Uutinen kerrottiin Ipanoidille eikä se miellyttänyt yhtään. MINÄ HALUAN NYT NEUVOLAAN! HALUAN! HAAAALLLLUUUUAAAANNNNN!!!!!!!

(Tilanne laukesi pienellä lohdutuksella ja lahjonnalla.)

Tänä aamuna oli uusi yritys ja nappiin meni. Ipanus piirsi, hyppi, lajitteli värillisiä läpysköitä, aukaisi ja sulki kierrekorkkia, tunnisti värejä ja ruumiinosia, kertoi mitä kuvassa on, kertoi mikä on isompi ja mikä pienempi ja erotti sukka-tukka-kukka -kuvasta sukan, tsiigaili näöntarkastustaulua, rakensi palikkatornin, painoi 15,5 kg ja oli metrin mittainen.

Äiti pullisteli ylpeydestä ja pyyhki salaa silmänurkkaa kun niin herkisti tuo ylpeänä oleminen. Vui mun kolmevuotiastani. Niin reipas ja ihana likka! <3

sunnuntaina, maaliskuuta 1

No More Miss Fingersucker

Ipanus on imenyt sormiaan likipitäen koko ikänsä. Vasemman käden nimetön ja keskari on vilahtaneet suuhun aina kun Kakrua on väsyttänyt, ihmetyttänyt, kummastuttanut, jännittänyt tai ujostuttanut. Ja muulloinkin. Mutta! Nyt vaikuttaisi että sormenlussutus on loppunut! Taikatempun avustajana on ihmeitä tekevä troppi nimeltään Stop&Grow.

Tököttiä tarvi sipaista vain kerran sormikombinaattiin, ja vain kerran Ipanuksen tarvi imaista sormiaan kun hän tuli tulokseen, ettei lussutus enää kannata. Ei edes nukkumaan mennessä turvasormet eksyneet suuhun (vaikkei niissä ollut enää ainettakaan).

Että olipa helppo juttu. Olen suorastaan kummastunut.


Ei enää näin.