Sing Star

Allekirjoittanut jodlasi eilissä iltana (no okei, yönä) singstaria tyttöporukalla kellarissa ja lapsukaiset koisivat vintissä. Justiinsa kun oltiin saatu vedettyä viimeiset sulosoinnut whitneyhoustoni-ulinasta, Ipanus heräsi. Äitiiiiiiiiii, mulla tullee räkä nenästääää!!! Meikä kipitti kuuttasataa yläkertaan avustaan niisto-operaatiossa, mutta kävikin ilmi ettei nenästä mitään räkää tullut, vaan verta.

Tilanne saatiin nopeasti haltuun, mutta mielessä kävi ajatus että pitäisköhän laittaa whitneyhoustonit pannaan, koska on olemassa mahdollisuus että Ipanan nenäverenvuoto johtui siitä että kauhean ulvonnan aiheuttamat ääniaallot poksauttivat verisuonen Ipanoidin nenässä...

Veritupponokka

Kun eilissä päivänä kurvasin hakemaan jälkeläisiä päiväkodista, vastassa oli veritupponokkainen Ipanus. Joku kundi oli potkaissut nenään. Vahingossa tai tahallaan, se riippuu kuka tapahtumain kulkua selitti.

Tänä aamuna Mies opasti Ipanaa tarhatielle: jos joku sua potkasee tai lyö, niin potkaise tai lyö lujemaa takasin!

Hmm. Aika karut ohjeet, mutta niin kait se tässä maailmassa on tehtävä.

Hohhoijjaa

Ei näy loppua sairastelulle. Ipanuksella oli männä viikolla silmätulehdus ja Miehellä kurkussa streptokokki tai joku sellainen ja Lutican maha on ihan vesikuralla lääkkeistä ja Isosiskoon on tullut yskä ja äitiä masentaa ja vituttaa.

Hohhoijjaa.

Millähän tästä selviäis?

---

Lutikaattori tutki lelukataloogia ja hokasi hämähäkkimiehen oiristelemassa verkossansa. Vähäkäkkimees! kiljaisi hän ja jatkoi pohdinnalla: Äiti ei vähäkäkkimees. M**** ei vähäkäkkimees. Isi on vähäkäkkimees!

Sitten hän lauloi vähäkäkki-laulun.

Korvatulehdus, tonttumania ja plääh

Kuopuksella on korvatulehdus. Onneksi lääkkeet toimi pikaisesti niin ei enää silmät vuoda keltaista rähmää. Uusi korvaputkiaika on marraskuun alussa.

Esikoinen on aivan raivokas jouluaskartelija! Jatkuvasti pitäisi olla tonttuja askartelemassa. Jouluun mennessä ikkunat ja ovet pullistelee punalakkeja jos sama meno jatkuu.

Mies on kauheassa kurkkukivussa ja surkeassa olossa, sama tila yrittää tunkea munkin päälle. Plääh.

Ei muuta.

Piparihommia

Eilinen lumisade inspiroi Ipanusta kovasti. Hän muotoili lumiukon ja teki lumitöitä, rakensi lumilinnaa ja vispasi parit lumienkelit. Sitten totesi, että onko kohta joulu? Tehdäänkö pipareita? Äiti yritti ehdottaa muita leivonnaisia, mutta pipareita niiden piti olla. Onneksi kaupan pakastealtaassa oli taikinaa.

Ja jotta koko perhe pääsi joulunalusfiilikseen, piparia hyljeksivä Mies sai torttuja.

Kumikanavan uutisia

Kumikanavan uutisia:

Luticca on onnistuneesti pidättänyt lirujansa potalle asti päiväkodissa. Kotona hän vaatii vaipan, mutta hoksaa silti sanoa (ainakin joskus) kun vessattaa.

Aamu valkeni valkoisena. Tätä ensilumen ihmeestä kertoo kaksi nenänjälkeä ikkunassa. Ipanus ei ole koko syksynä noussut sängystä, pukeutunut ja vetäissyt ulkokamppeita päälleen yhtä vikkelästi kuin tänä aamuna. Voidaanko me mennä illalla luisteleen tai hiihtään? kysyi hän.

Ipanoidi on alkanut pelkään hirviöitä. Yöksi pitää jättää palamaan pikkuinen ledilyhty joka on sattumoisin punainen - tietävätpä hirviöt jarruttaa Ipanoidin sängyn kulmalla, koska sinne ei ole menemistä!

Valokuvatorstai

Baarissa rokkimusiikista nautin.

Ei jaksais

Kuulen sen kitisten, vaatien, kutsuen, pyytäen. Vinkuen, vonkuen, monkuen, vihaisesti, äkäisesti, kiukkuisesti, inuen, kinuten... Äiti, äitiii, äiiitiiiiiii, ÄITI, ÄI-ti, äitiiiiiiiiiih!, äitiäitiäitiäiti...

Loputtomiin. Kahdesta suusta.

Tee, tule, anna, laita, ota, mene, älä tee, älä tule, älä anna, älä laita, älä ota, älä mene. En halua, haluan, en mene, menenpäs. Ota pois, laita tänne, ei saa, tee sitä, anna tätä.

Vaatimuksilla ei ole loppua. Toinen on puoli minuuttia tyytyväinen, toinen ei.

Tuo tekee sitä, tuo ei anna tätä, tuo kiusaa, tuo sotkee. Tuo potkii/puree/lyö. Älä potki/pure/lyö! Se alotti. Sinä lopetat! Äääääääääiiitiiiiiiiiiihhh!!!!!!!!!

Tämä oli taas niitä iltoja kun kaipasin mute-näppäintä.