Jotain muuta

Ipanus valitti tarhapäivän jälkeen polviansa. Äitinsä ehdotti, että kannattaisiko laskea mäkeä sittenkin jossain muussa kuin polviasennossa. Ipana närkästyi moisesta ehdotuksesta! -Mää oon koko elämäni laskenut mäkeä pyllyllään ja nyt haluan kokeilla jotain muuta!

Joulu

Kun lahjaksi tulee kumisaappaat, rikkinäinen soittorasia, hyppynaru ja typerä kirja, niin eipä ole lapsella kiva joulu. Ei ollenkaan. Varsinkin kun sisko saa kaksi korua, toimivan soittorasian ja sellaisen kävelevän koiran jonka toinenkin lapsi haluaisi mutta saa vaan sellaisen petsopin jutun mikä on vääränlainen niin eipä tosiaankaan ole kivaa.

Joulupäivän aamuna lapsi oli kuitenkin sopinut koiranomistajan kanssa vaihdosta ja talutteli tyytyväisenä karvaläjää. Sisko leikki onnellisena sillä vääränlaisella petsopin jutulla mikä olikin näemmä tälle toiselle lapselle oikeanlainen.



Lapsi ja Koira.

Sisko ja Oikeanlainen Petsopijuttu

Päivityksiä menneiltä päiviltä

Vuolassanaista

Meidän Lutikaattori on kova puhumaan. Ja kovalla tarkoitan todellakin vuolassanaista selostusta herkeämättä ja koko ajan. Ja isolla äänellä. Kysymyksiä, huomioita, kommentteja, ajatuksia, haluja, toiveita, aatoksia. Ja lisää kysymyksiä. Ja kysymyksen jatkokysymyksiä. Ja kysymyksen jatkokysymyksen tarkentavia alakaneetteja. ISOLLA ÄÄNELLÄ. Ja jatkuvasti. Hyvä että kerkiää vetää henkeä välillä.

Tämä nyppii Esikoista, koska hänellä ei ole puheenvuoroa. Ja se aiheuttaa konfliktitilanteita. Vähintään viidesti illassa nuo Kupeitteni Hedelmät karjuvat yhteen ääneen (yleensä pienempi voittaa) että nyt olisi ASIAA! -Äiti nyt on mun vuoro! kiljuu  Ipana. -Äitiiii mulla on asiaaaaa! kirkuu Luticca. -Äiti mää en saa sanoa mitään kun tuo huutaa! rääkyy Esikoinen. -Äitiiiiiiiii kuuntelekkonäämuaaaa!!!??!! kailottaa Kakkonen.

Ja korvat soi.

Sitten kuin myönnän toiselle puheenvuoron, toinen alkaa itkeä. -Tuo pilas mun jutun! Mää en muista sitä ennää! Buhhuhhuuuuuu! Ja sitten itkun aloittaa myös se joka olisi saanut puhua.  -Äiti tuo ei oo hilijaa kun on mun vuoro puhua! Byäääähhhhhähhäääääää!!!

Piiiiiippppppppp sanoo äiteen korvat.

Että jos jotain toivon joululahjaksi, niin se olisi hetki rauhaa ja hiljaisuutta. (Tai peltorit.) Kiitos.

Valoja

Kohta mut passitetaan AJ-kerhoon muiden anonyymien jouluvaloholistien kanssa. Mutta ei se mitään! Vielä olisi muutama töpseli vapaana!

Mielipide

Pakko lainata itseäni fiksumpaa kun en olis itse paremmin osannut sanoa:

The Dalai Lama, when asked what surprised him most about humanity, he said: “Man. Because he sacrifices his health in order to make money. Then he sacrifices money to recuperate his health. And then he is so anxious about the future that he does not enjoy the present; the result being that he does not live in the present or the future; he lives as if he is never going to die, and then dies having never really lived.”

Joulun alla

Joulua taas pukkaa. Lahjahommat on ihan vaiheessa, kortit sentään on postitusta vaille valmiit. Myös jonkun asteista käsityöinnostusta on ilmiintynyt, harmi vaan kun se into kestää pari tuntia ja laantuu sitten.

Tonttu ja Tositonttu.

Lapsukaisteni Hoitopaikalla on kuulemma liikuskellut täitä. Yök!!!! Kipitin oitis apteekkiin hakemaan torjuntasuihketta, toivottavasti tosiaan se auttaa!!!! Itelläni oli noita saatanallisia syöpäläisiä ala-asteella ja muistan elävästi mikä järjetön homma oli päästä niistä eroon.

Käsityöinnostuksen esituotantoa.