Prööt

Varmoja kevään ja kesän merkkejä on jo ilmassa: lokkeja ja joutsenia. Jippii! Ja Lapselle on hommattu pyöräilykypärä ynnä –istuin, jotenka viikonvaihteessa pääsemme kruisaileen. Jippii jippii!

Asiasta toiseen. Lapsen Hoitotäti on ihan rakastunut Ipanukseen. Meinasi että voisi hän ottaa Kakrun vaikka yöksikin niin ei tarvitsisi aamulla taas tuoda. Lapsikin viihtyy hoidossa. Takapenkiltä alkaa kuuluua hihkuminen kun kurvaamme Hoitopaikkaan vievälle tienpätkälle. Hihkuminen yltyy innostuneeksi kiljumiseksi kun päästään sisään ja Lapsella on niin kiire leikkeihinsä ettei hermo kestäisi yhtään odottelua, ei edes sen verran että saisin ulkokamppeet pois. Hoitotätiä Lapsi halailee ja paijjaa ylen auliisti ja niin Tätikin Ipanaa. Hyvä niin.

Loppukevennykseksi Tapaus Elävästä Elämästä: multa pääsi vahingossa pieni rupsu. Prööt sanoi siihen Lapsukaiseni huuliaan antaumuksella pärisyttäen. Vähänkö se nauratti meitä molempia.