lauantaina, joulukuuta 29

Tapahtui niinä päivinä

Ei vissiin Jouluna tullut syötyä tarpeeksi namuja kun piti tänään ostaa kaksi lootaa marmelaadeja lisää. Ja syödä toinen boksi. Yök.

Joulu meni mukavasti. Aattona aamujoulusaunottiin ja vietiin vainajille valoja ja syötiin ja syötettiin Miehen Isä ja Serkkulikka Miehineen piiaphti ja Miehen Veli, Miehen Veljen Vaimo, Miehen Veljen Poika, Miehen Veljen Pojan Tyttöystävä ja Miehen Veljen Tytär ynnä Miehen Veljen Perheen Koira tulivat illalla kylään ja Pukki kävi ja jakoi lahjat ja avattiin lahjat ja kahviteltiin ja seurusteltiin ja siinäpä se aatto olikin. Leppoisaa.

Ipanoidi ei pelännyt Pukkia lainkaan. Vähän oli ihmeissään mokomasta karvanaamasta, mutta hetkisen tutustelun jälkeen lämpesi niin että esitti tiptaptipetipetiptap-biisin sormiosuuden. Lahjoihinsa hän suhtautui lunkisti; jakeli paketteja assistenteille avattavaksi ja poimi itse hedelmät. Suurin suosikkilahja on keittiö. (Uuniin tulee valot ja siinä on ajastin, keittolevyt on valaistu ja niistä kuuluu kiehuva ääni kun kattilan asettaa päälle. Toista se oli Meikäläisen nuoruudessa, äiti piirsi tussilla pahvilootan pylpyrät ja siinä oli hella.)

Aaton Jälkeiset päivät on menneet pääasiassa rötväillessä. Vähän on vessaremppaa tehty ja alennusmyynnissä käyty ja kavereita moikattu, mutta eipä sen kummempia.

Lapsi on alkanut käyttää ihmeellisiä sanoja. Suosikki on tällä hetkellä ”tähän”. Jos hän vaikkapa halajaa ketsuppia makarooniruokaansa, osoittaa hän lautastaan ja lausuu ”tähän”. Jos äitinsä pitää istua leikkimään kanssaan, kuuluu komnento ”tähän”. Jos hälle pitää uima-asu pukea päälle, ohjeistetaan mamma tekemään niin sanalla ”tähän” samalla kun jalkaansa ojentaa hän. Kätevä sana siis. (Vaikka olisihan se ihan nastaa jos Taatiainen sanoisi edes joskus ”äiti”. Muttakun ei. Höh.)

Koko loman ajan Tiiteli on syönyt itse. Kaikki safkat. Ei ole saanut auttaa. Ja koska hän luopuu uudenvuoden kunniaksi tuttipulloista, onpi juominen oikeasta mukista alkanut enemmän kuin hienosti, ja ihan ite! Loiskuttamatta!

Senkin vielä hehkutan, että kertaakaan emme ole lomalla heränneet ennen kahdeksaa, puoli ysiin ja jopa varttia vaille kymmeneen ollaan nukkua tursotettu vaikka Ipana on vetäytynyt yöpuulle viimeistään klo 21. Mahatavaa!

Ei kommentteja: