Prummm & loiskis

Heti kun vain oltiin syöty puurot ja tehty muut tarpeelliset heräämisen jälkeiset toimenpiteet, me hypättiin likkojen kanssa bussiin ja kurvattiin kaupunkiin. Ensimmäinen etappi oli liikennepuisto! Ipanus the Pärinäpimu tärisi innosta kun näki millaisella formulalla pääsee ajeleen. Ja hienosti hän ajoikin! Me Lutikaisen kanssa tultiin perässä ja annettiin ohjeita, mutta täysin meistä riippumattomista syistä vältyttiin kolareilta tahi muilta havereilta.

Koska on vielä loma ja lupa mässätä, autoilun jälkeen paineltiin purilaisbaariin. Tillille oli purkillinen omaa sörsseliä mukana, mutta eipä paljon karjalanpaistit napanneet kun Isosisko veti nokan edessä ranskanpottuja. Annnananananannnannnnnannn sanoi Lutikka, eikä millään vienolla äänellä, jotenka ovelasti annoin ranskiksen ja lappasin jokaisella suunaukaisulla viisi lusikallista karjalanpaistia sisään ennen kuin Tiilikainen ehti tajuta mitään. (Onneksi yksi ranskalaisen pätkä tarvii ainakin viisi haukkaisua ennen kuin se on nautittu.)

Sitten vähän shopattiin ja joukkueen nuorin otti päikkärit. Isosisko sai uudet lenkkarit (edelliset kesti ehyenä alle kaksi kuukautta...) ja ne piti tietty kiskoa heti jalkaan, vaikka ilman lämpötila hivotteli kahtaviittä.

Ja kun keli oli mitä mainioin, päätettiin ettei vielä mennäkään kotiin, vaan suihkastaan puistoon. Käytiin ostaan vähän evästä mukaan ja kilautettiin myös Mies paikalle, mutta Puisto oli niin täynnä pikkuväkeä kiikkuvauhdinantajiensa kanssa, ettei me mahduttu sekaan, jotenka jatkettiin matkaa Uimarannalle.

Ou jee!

Erityisesti Ipanoidi otti kaiken ilon irti vesileikeistä. Delfiiniprinsessamme harjoitti loiskimista, kahlaamista, läiskytystä, roiskutusta, läträämistä, lutraamista, pulikointia, rantavesijuoksua, hiekkavarvasliotusta ja ihan kaikkea mitä kolmivuotias vaan voi keksiä. Miehen kanssa kävivät oikeasti uimassakin (eikä iloa hidastanut yhtään suoraan ytimiin pureutunut viima).

Lutikkaa hieman hämmästytti tuo rantaan lainehia lyövä elementti, mutta ihan omatoimisesti hän konttasi halki saharan kokoisen rantakaistaleen päästäkseen sinne missä se kiljuva siskon näköinen vesipedo pulikoi.

Olipa meillä mukava päivä. Tuntuikin ihan lomalta.