Lutikaattori oli eka kerran yötä kaukana kaukana vanhemmistaan, vaan eipä se häntä paljonkaan haitannut. Iltapala oli maistunut ja unille oli hän taintunut ilman mitään heikkoa. Mahtihomma.
Isosisko oli yökylässä mukana, ja hyvin oli viihtynyt myös hän. (Sillä aikaa kun lapset nukkuivat Tätinsä valvovan silmän alla, vanhemmat rilluttelivat ja hilluivat ankarasti. Miehen tasavusoikymmenjuhlat nääs.)
Nappanahka on alkanut harjoitella Seisomista. Ilman tukea siis. Sängyn päällä se sujuu parhaiten kun ei ole pelkoa kolhuista pyllähdyksen sattuessa, ja niitähän sattuu paljon. Laitettiin harjoitusalustaksi patja olkkarin lattialle ja siinäpä onkin treenattu ankarasti. Ipanuksen mielestä se olisi myös kelpo painimolski, mutta Lutikainen tykkää enemmän Seisoa. Jalat on niin harallaan kuin vain housut antaa periksi ja pallonaama hehkuu onnistumisen iloa. 
Myös polvikävelyä on alkanut harrastaa tuo Seisoskelija. Hauskinta on kävellä nukenrattaita työntäen, mutta ratakset ei ole välttämättömät. Kädessäkin voi kantaa jotain rompetta, mutta ilmankin saattaa kulkea.(Ajankohtaisempien otosten puutteessa kuvituksena on räpsäyksiä toissaviikonloppuiselta mökkireissulta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti