Tällä viikolla

Ollaan kateltu Kotikaupunkia korkealta ja käyty Ravintelissa syömässä ja fisuja ihmettelemässä kalatien ikkunasta ja käyty pyöräilemässä ja puistossa ja sen sellaista. Perheen Feminiinisin Hahmo vietti eilen vapaaillan kun kävin likkakavereiden kanssa syömässä (persialaista ruokaa - yök, ei maistunut yhtään millekkään, oli vissiin kokilla suola unohtunut) ja leffassa (Haarautuvan rakkauden talo - hauska kuva, suositan).



Hoitotätin kanssa käytiin kasvatuksellinen keskustelu kuten kerran vuodessa on tapana, ja olin TOSI ylpeä Ipanuksesta kun HT kertoi että Ipanoidi pitää visusti huolta Pikkusiskosta. Kuulemma puolustaa kun muut tönivät ja vievät leluja, ja jos itku tulee niin Ipana on ensimmäisenä halimassa ja lohduttamassa että ei ole mittään hättää. Kotosalla tuollaista käytöstä ei juuri näe, mutta onneksi hoidossa kuitenkin.

Lutikaattori olla mollottaa ja on ihana. Kaikista ihanin hän on aamulla kun herätessään on ihan tööt, mutta hiljalleen alkaa ajatus toimia ja virne ilmestyy naamalle. Lutikainen ei ole koskaan aamulla pahalla tuulella vaikka muu sakki olisikin. Ihana hän on myös yöllä herätessään kun haen viereen ja Tuhnake pyöräyttää itsensä mukavaan asentoon mun kainaloon ja nukahtaa siihen ilman sen kummempia seremonioita.

Ipanukselta kysyin eräänä päivänä että mikä susta tulee isona? Hän katsoi mua vähän aikaa ja vastasi sitten että nainen. Tulipa mieleen että taisi olla tyhmä kysymys.