Viuh, sanoo lomalaisen jalat

Voi tätä lomaa kun on niin kiirettä ettei ehtis edes blogiin päivittelemään tätä kiirettä! Ollaan Perheen kanssa suhattu liikennepuistossa, rantsussa, mökillä, kaveroimassa, Jyväskylässä ja Peukkulassa, Kuopiossa ja Iisalmessa ja ilman perhettä likkakaverien kanssa mökillä ja kukkaisjuhlissa ja ens viikonvaihteessa mennään Miehen kanssa rokkifestareille.



Hellettä on piisannut, välillä liikaakin. Nytkin ulkona on noin 30 astetta varjossa, sisällä vähän vähempi. Siitä huolimatta Ipanoidiin on tullut angiina. Kurkkutorvi on kauhean kipeä, onneksi ei ole kuumetta tai muita oireita. No, kauanhan tässä oltiinkin terveinä.



Sellainen Ennenkuulumaton tapaus sattui, että Mies UNOHTI mun synttärit! Yleensä paapatan niistä kolme viikkoa etukäteen ja vihjailen sopivista lahjoist, mutta nyt olin ihan hiljaa. Synttäriaamuna sitten kysäisin ohimennen, että missä ne kukkapuskat, lahjat ym ym asiaan kuuluvat jutut on. Mies-riepu säikähti ja pomppas sängystä kuin raketti. Nyt tuli virhe, tuumasi hän ja singahti kukkakauppaan. Tultuaan valmisti aamiaisen ja päivemmällä käytiin kartsalla lahjaostoksella. Sattui kuitenkin niin sopivasti, että Huonomuistinen oli unheuttanut lompsansa autoon, joten Sankaritar maksoi itse valitsemansa Efva Attlingin korun. (Tässä iässäkin on siis vielä toivoa, ehhehe.)



Ainiin joo, Luticca on keksinyt uuden taidon! Hän osaa purskuttaa ja sylkeä kun hampaat pestään. Isosisko on saanut pitkällisen (n. 5 kk) kinuamisen jälkeen potkulaudan ja sillä hän suhaisi menemään ihan kaikkialle ja jokapaikkaan.

Kuumaa ja vetistä

Koskapa on ollut tämmöistä hiki-ilmaa, niin ollaan otettu vedestä kaikki ilo irti. Ollaan käyty uimassa niin monta kertaa kuin edellisinä kesinä yhteensä.



On käyty meressä, järvessä, toisessa järvessä, omassa kahluualtaassa, ja ruotsalaisessa lätäkössä. On ruikittu vettä letkulla ja kastelukannuilla, seisottu sateessa ja liottu suihkussa.



On juotu vettä ja lotrattu muuten vaan, on pesty nukenvaatteita ja petivaatteita, meinattu pestä mattoja (mutta laiskuus iski - kuka hullu tämmöisellä helteellä mitään Oikeaa Hommaa jaksaa tehdä?!?). Vesimelonia on syöty kilotolkulla ja vetistä kurkkua menee päivässä puolitoista kappaletta.



Ja jopa minä itse, kylmää vettä kammoava talviturkkilainen jo seitsemän vuoden ajan, uskaltauduin kahlaamaan yli polviveden! OMG!

Reissussa ja reissusta

Tultiin kotiin lomareissulta pari päivää sitten. Retkeen sisältyi helvetin kuuma makuuvaunu, rattaiden rikkoutuminen ja uusien hankkiminen, Korkeasaari, Silja Line, pallomeri, Tukholma, vesibussi, hellettä, hotelliyö, Junibacken, rupuisempi Silja Line, kaunis auringonlasku, iskuyritys, pientä shoppailua ja lopuksi kuolettava junamatka kotiin.

Muuan yksityiskohtaisempi reissutapahtuma:

Oltiin laivan kyydissä, tulossa pois Korkeasaaresta ja Esikoista alkoi laulattaa. Hän sanoitti ja sävelsi "Mikä sinun nimesi on"-biisin ja esitti sen. Lopetettuaan laulun Ipanusta ihmetytti: miksi kukaan ei taputa? Vastasin, etteivät ihmiset ehkä kuulleet hänen esitystään. Ipanoidi otti ja nosti volyymit viisinkertaiseksi ja esitti kappaleensa uudelleen. (Eikä kukaan vieläkään taputtanut, höh.)

Korkeasaaressa.

Paluumatkalla kotosuomeen oli aivan huippuhyvä keli ja lähdin kuvailemaan auringonlaskua. Zuumailin ja tähtäilin kun japanilainen, n. 50-vuotias mies tuli kysymään josko voisin ottaa kuvan hänestä laskevan arskan kanssa. Ystävällisesti sen tein. Äijä kiitteli ja kysäisi, että are you solo? En ihan heti tajunnut mistä on kyse, mutta sitten hokasin että vissiin se yritti iskeä mua! Ou jee...

Laivalla.

Junamatkalla kotiin Ipanoidi leikki itseään jonninverran vanhemman pojan kanssa. Oli poitsun vuoro etsiä piilotettu koiralelu ja Ipanus huuteli kundille että tuu etsimään. Kossi ei ollut kuulevinaankaan kun porisi kahden muun pojan kanssa. Kakru meni lähemmäs ja toisti, että nyt on sun vuoro etsiä. Kaveri tuumasi, että älä nyt tule siihen kun mä puhun poikien kanssa. Meinasi naurattaa tuo klassinen mee nyt siitä akka kauemmas, meillä on miesten jutut kesken -asetelma.

Tukholmissa.

Ihanat naiset rannalla

Olipa meillä likkojen kanssa mahtava päivä! Suunnattiin heti aamupäivästä mun Sisko-Kullan ja tyttöjen Serkkutroikan ynnä sukulaislikka J:n kanssa Hailuotoon biitsille. Kylmälaukut ja kassit oli pakattu herkuilla, uimavälineistöllä ja muilla tykötarpeilla, ihan niinkuin 30 vuotta sitten kun tehtiin samanlaisia retkiä meidän äitin kanssa.

Aurinko paistoi 25 astetta varjossa, mutta mereltä tuuli justiinsa niin sopivasti, ettei ollut yhtään liian kuuma. Hiekka oli hienon hienoa ja pölisevää, sitä meni joka paikkaan ja eväkset ratisivat hampaissa, mutta eipä se haitannut.

Kakrut melskasivat vedessä ja seikkailivat hiekkadyyneillä, juoksivat kilpaa ja tekivät hiekkalinnoja. Ite nautin erityisesti silkinpehmeän ja lämpimän hiekan tunnusta varpaiden alla, välissä ja yllä. Huippua!