torstaina, helmikuuta 24

Kootut

Lapsi, tuo näpsäkkä sängynlämmitin! Päästä hänet nukkumaan peittosi alle ja kanna pois kun itse kaipaat lepoa, niin saat oikaista mukavasti esilämmitettyyn sänkyyn. Toimii loistavasti näin paukkupakkasella!

***

Esikoinen yllätti ja laulaa luikautti Päivänsäteen & Menninkäisen alusta loppuun sanatarkasti ja tunnistettavasti oikealla sävelellä. Aikamoinen muistihirmu!

***

Onhan se kiva huomata työpaikan pihalla että jalassa on toppahousut ja laukussa pitäisi olla farkut vaan ei ole. Istuako siis koko päivän toimistossa hanuri vaahdossa vaiko hommatako kevyemmät pöksyt? Ja hakeako pöksyt kotoa (30 km mennen tullen) vaiko lähimmästä vaatteita myyvästä puljusta (eestaas 10 km)?

***

Esikoinen sanoi että haluaisi loman. -Ei tarvis tehä mittään, elämä olis rauhallista.
Äitinsä on täysin samaa mieltä!

***

‎-Mulla on menny mielikuvitus sekaisin enkä mää tiedä mitä tekisin, voivotteli Esikoinen. Ei ole museotaiteilijan elämä helppoa.

***

Kuopus riisui yöllä vaippansa ja läsäytti sen mun naamalle kun kuulemma oli iso vaippa. Olipa joo, oikea kolmen litran aromipesä.

***

-Äiti, eikö vanhojen ihmisten tarvi mennä töihin? mietti Esikoinen.
-Ei tarvi, vastasi äitinsä.
-Miksi sun sitte pittää mennä?

Niinpä.

Otoksia lähimenneisyydestä

Eipä ole ollut paljon kirjoitettavaa, elo on mennyt samoja latuja. Tässä muuan otos lähimenneisyydestä:


Serkkutroikka oli viikonloppukylässä.
Ulkonakin on kovasta pakkasesta huolimatta telmitty.
Ravintolassa ollaan käyty herkuttelemassa.
Ystävänpäivänä annettiin ja saatiin kortteja ja herkkuja ja nalleja.
Perheen Feminiini sai lisää väriä pintaansa.

maanantaina, helmikuuta 7

Kunnon mies

Lutikaisesta on kehkeytynyt oikea kultakurkku. Laulu luikahtaa tilanteessa jos toisessakin ilmoille. Eilisellä automatkalla saimme nauttia hämä-hämä-häkistä (mähähäkki kiipee lankalle, aalinko aamas, mähähäkki kiipee), ajetaan-ajetaan-varo-varovastista (...mittali näyttää kaaheee, jallut on kunnossa...) sekä kaikkien aikojen suosikista, ukko noasta (ukko nooja oli kunnon mees, meni saunaan, pani laakun naulaan, ukko nooja oli kunnon mees).

Ukko nooa se onkin sellainen kunnon mies, joka putkahtaa esille siellä sun täällä. Kun hän syö porkkanaa saatta kuulua että pookkana oli kunnon mees, joskus (Isosisko=) Memma oli kunnon mees ja toisinaan (purkka) puukka oli kunnon mees.

Hassu laulelija on tämä meidän rutputti.

Hitsin kiva viikonloppu

Lauantaina aamupäivällä hypättiin autoon ja suunnattiin Landelle kaveriperheen luo kylään. Reilu vuorokausi sujahti leikkiessä (liki 5v ja 2 x liki 3v tyypit tulivat niin hyvin toimeen keskenään että aikuisväestö ei lähestulkoon ollut uskoa silmiään) ja seurustellessa liian nopeasti.

Jälkikasvun mielestä reissun huippuhetkiä oli visiitti lehmäin luo.

Lutikkaa ei pelottanut lainkaan ja Ipanus olisi mielellään jäänyt lomitushommiin.

Mies on tyytyväinen kun sai vihdoin korjattua ryskyautonsa pakoputken ja Perheen Feminiini ilahtui kun sai kyläpaikasta matkaan äärimmäisen kätevän vessanpöntönrenkaan, jossa on sopivan kokoinen reikä sekä pikkupepuille että isommille ahtereille.

Hitsinvitsi kun oli kiva viikonloppu!

torstaina, helmikuuta 3

Luomisen tuska

Esikoisen kuvataiteellinen harrastuneisuus on edennyt siihen pisteeseen, että se tuottaa ruumiillista tuskaa. Hän oli nääs värittänyt niin ankarasti, että peukaloon oli tullut rakko.

Mutta, kuten Todellinen Taiteija, Ipanus ei antanut kivulle periksi, vaan toteutti visionsa Annina Ballerinasta välittömästi pikkukakkosen jälkeen.