Naisten Päivä

On Naisten Päivä. Onneksi olkoon itselleni. Onneksi olen nainen enkä mies. Saan olla äiti, vaimo ja sisko, mulla on lupa näyttää tunteeni ja itkeä kun siltä tuntuu. Saan kotkottaa ja olla bimbo ilman että kukaan ihmettelee sitä. Voin ostella käsilaukkuja, lamppuja ja kenkiä, juoda valkkaria ja syödä hedelmäkarkkeja. Mun ei tarvi vaihtaa auton renkaita tai käydä pelleilemässä intissä, saan elää elämäni ilman munasuojia ja eturauhasvaivoja. Saan käpertyä Mieheni kainaloon ja antaa hänelle hyvän olon. Minulla on rinnat vauvoja varten ja syli, johon Lapseni kuuluu. Onneksi olen nainen.

Oli huono yö. Lapsen nokka oli vuorotellen tukossa tai tulvi yli, hankalahan se on nukkua sellaisen nenän kanssa. Ja kun Lapsi ei nuku, myöskään äitinsä ei nuku.

Aamu oli huono. Lapsen nokka oli vuorotellen tukossa tai tulvi yli. Eipä ole helppoa elää sellaisen nokan kanssa. Pikkuisen valoa Lapsen elämään toi Maaginen Maitopullo. 2 desiä ammun tissistä tullutta nektaria sai jo hymyn huulille. (Isona Lapsi varmaan hymyilee vasta aamukahviinsa jälkeen.)

Koska aamu oli huono, olivat auton avaimet tietysti hukassa. Ja tietysti olin jättänyt kännyn työpaikalle, joten en voinut soittaa Syylliselle ja tivata kätköä. Löysin kuitenkin vara-avaimen ja ajattelin että kylläpä silläkin auto käyntiin saadaan. Eipä saatu. Ei edes ovi auennut. Alkoi jo vituttaa. Uusintakierros avaimenetsintää ja katso! sehän löytyi!

Ehkä tästä päivästä ei tulekaan niin huono kuin luulin.