tiistaina, huhtikuuta 10

Niska jumissa ja maalit karrella

Pääsiäinen on liian pitkä juhlapyhä. Viimeisenä velttoilupäivänä alkaa jo kyrsiä kun ei voi tehdä mitään hyödykästä mitä voisi tehdä jos ei olisi pyhä eikä töitä. (Niinkuin shoppailla ja käydä pankissa tyhjentämässä säästöpossu.) Koska siis tänä pitkänä pyhänä ei ollut muuta tekemistä kuin maata sohvalla kuin lötky lahna, onpi mulla niska ja selkä jumissa. Että onpa kiva.

Lapsi on ottanut taas vaihteeksi jonkunsorttisen oppimahypyn. Hän on oivaltanut, että kun menee karhukävelyasentoon, niin siitäpä pääsee aika helposti seisomaan! Nykyisin hän ei konttaa muuta kuin pitemmät välimatkat, lyhyemmät hän kävelee jos on tukea ja jos ei, niin sitten kävelee polvillaan. (Kääpiökävelyä, sanoo Mies.) Asiaa Ipanalla on hirmuisesti suu käy kuin papupata. Eihän siitä mitään selvää saa, mutta juttua piisaa. Kakru myös ojentelee tavaroita samalla kuin palpattaa. Ilmeisesti niillä pitäisi tehdä jotakin. (Jotkut tavarat on helppoja, niinkuin tulppaturska, se pitää aina laittaa kiinni Lapsen käden ulkosyrjään tai nenään tai korvaan ja kirjaa yleensä pitää lukea, mutta esimerkiksi läpinäkyvä muovikansi saattaa tarkoittaa että se pitää laittaa Lapsen pään päälle tai sitä pitää naputtaa sormella tai sitten se vaan ärsyttää Ipanusta olemassaolollaan ja se täytyy ottaa pois näkyvistä. Tai sitten ei).

Grillauskausikin melkein avattiin. Mies hommasi peräkoukullisen auton aikomuksenaan hakea halkoja Halkokauppiaalta, mutta kaikki langan päähän saadut HK:t oli mökeillään. Mies sitten otti ja poltti grillissä muutaman pätkän kakkosnelosta. Hirveä savutus ja haisu tuli siitä ja uudesta Lucifer avotuligrillistä/ulkotulesta paloi maalit pois. Pitäisköhän reklamoida?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulumisilla. Kirjoitat ihanan hassun hauskasti ja hymy tulee väkisin suupieleen. Nih.

Ihanaista viikkoa!

Louhos

Anonyymi kirjoitti...

Mä olisin kyllä ollut ihan tyytyväinen, jos olisin voinut pääsiäisen maata sohvalla. Meidän perheessä sitä teki vaan kaikki muut, eikä nekään kovin tyytyväisenä...

Mielikuvitus on tosiaan kovilla, kun koittaa lukea tuon ikäisen ajatuksia. Mutta pian ei enää tarvitse; eiköhän se Nepin sanainen arkku lähitulevaisuudessa aukene (edelleen maltan tuskin odottaa!)

Hanna kirjoitti...

Louhos ja Köllimölli, mukava kun kävitte ja jätitte puukstaapinne! :o)