Menin noutamaan Ipanoidin hoidosta. Saman tien kun astuin portista pihalle, kipitti Likka ja Hoitotäti ovelle. Siellä oli kukkapaketti odottamassa äitiä. Ihqua! Ipanoidi ei millään halunnut luovuttaa lahjaa mulle vaan puristi aarretta omassa kädessä kotia asti. Kotiinlähtökin oli ihmeen helppo, ei tarvinnut houkutella ollenkaan kun Töötti jo hoki että tottiin, mimmii tottii. Kotona istutettiin orvokki purkkiin ja voi sitä intoa, millä Pikku-Puutarhuri kasvista kasteli!
Mies on saanut purettua kellarin eristykset ja ihan hyvältä vaikuttaa. En usko, että kosteus on muualla kuin seinien ja lattian pinnassa. Jo parin päivän tuuletus on hävittänyt hajua kovasti.
Miehen ryskäauto on ollut tämän viikon Miehen Veljellä lainassa. Edellisen lainauksen jälkeen MV kiikutti omenahyvekakun, tästä kerrasta saatiin mansikkakakku. Oi namitsi nam! Korkkasin herkkupalan Ipanan kanssa ja meidän kielet meni ihan solmulle kun maistui niin hyvältä. (Mies on kans suu messingillä kun ei tarvi leipoa äitienpäiväkakkua.)
Naama punottaa pihahommien jälkeen. Haravointia harrastin ja kukkien istuttamista. Saas nähdä miten uudenkarheille alppikärhöille käy, ne kun on hollantilaista alkuperää. Ipanuksen kanssa tehtiin taas ainakin viiskytä hiekkakakkua ja saatiin tuhrattua mitättömään pikku kävelylenkkiin 40 minsaa. Tätelee ite kun on päivän motto.
2 kommenttia:
Halusin tulla toivottamaan huomiselle oikein hyvää äitienpäivää :)
Kiitos Sannie! :o)
Lähetä kommentti