Taannoin oli niin lämmin päivä, suorastaan kertakaikkisen helteinen, että Ipanoidin uima-allas kannettiin kartanolle. Oi onnea! Pieni Kaskelotti molski ja loiski vaikka miten päin! Oli mahallaan ja selällään ja kantoi kaikki hiekkalaatikon lelut seurakseen. Jäätelökin piti saada nauttia allasbaarissa!
Seurakseen Ipanus sai Likkakaverin. Yhdessä tytöt istuivat altaassa ja liruttelivat vettä kupista toiseen. Loiskeita ei juurikaan syntynyt, aalloista tai suoranaisesta myrskystä puhumattakaan.
Aallokko ja taifuunit syntyivät kun Serkkutroikka saapui.
Kaksi kossia makasi altaassa ja polski vettä nilkat ojennettuina kuin ester toivosella. Kolmas otti vauhtia viiden metrin päästä, kipitti nurmen poikki ja roikaisi polskuttajien päälle. Kun pojat kyllästyivät liukumiseen, oli vuorossa hyppimistä. Eli loikkasivat ilmaan ja lätsähtivät altaaseen istualleen, toistensa päälle tietty. Seuraavaksi oltiin vesisotaa eli heiteltiin ämpärillä vettä sinne sun tänne, mieluiten muitten päälle. Kikatus ja ilonkiljahdukset olivat ihanaa kuultavaa.
Ipanus ja Likkakaveri katselivat menoa silmät pyöreinä turvalliseksi katsomansa välimatkan päässä.
Vesisota uuvutti Troikan, joten he pukeutuivat ja siirtyivät hiekkalaatikolle. Hetkessä kaikki hiekat oli kasattu keoksi keskelle hiekkistä, ympärille kaivettu vallihauta ja kouru, johon Keskimmäinen Veljes kantoi altaasta vettä.
Iso ilo oli pienestä lirusta vettä puhallettavan altaan pohjalla.
Mainittakoon vielä, että Ipanus hiippaili koko hellepäivän ilman vaippaa ja muisti ihan itse käydä potalla pissalla! Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti