Leivottiin Ipanuksen kanssa pipareita. Ipana kaulitsi ja teki tähtiä ja kukkia ja kuita ja pisti aihiot pellille ihan ite. Paistuneet piparit Kakru koristeli sokeritahnalla, ilman apua. Mää ite! Apua ei saanut antaa. Lopuksi hän vielä halusi tiskata.
Tonttuja olemme myöskin tehneet. Ipanoidi heilutti liimapuikkoa, tämppäsi pumpulit kohdilleen ja piirsi silmät, meikä hoiti saksijutut ja tarkkuutta vaativat kartongin asettelut. Yhteistyön tuloksena syntyi oivallisia tonttuloisia. Huomenna ehkä askartelemme lisää, se tuntuu olevan aivan huippuhommaa Juniorin mielestä.
Joulukalenterille kävi kehnosti. Yli-innokas Kalenterinaukaisija aukoi parit luukut ihan nätisti, mutta 22 jäljellejäänyttä hän avasi kätevästi yhdellä kertaa repimällä kalenterin koko etuseinän pois. Loppuosan kalenterista Aukaisija kääri rullalle ja antoi mulle: Tässä on sun lahja. Tattista vaan.
Vaihteeksi tuntuu mukavalta kun tulee joulu. Siihen lienee syynä a) Ipanus ja hänen intonsa tehdä kaikenlaisia Valmisteluja, b) Ipanus ja se että hänen kanssaan voi ihan oikeasti tehdä kaikenlaisia Valmisteluja ja c) joulun ja uudenvuoden vaihteen aikana mulla on kolme viikkoa lomaa. Jee!
3 kommenttia:
Lomaa täälläkin kolme viikkoa. - Ipanus vaan puuttuu... :/
Tuo on varmasti totta, että Ipanuksen (ja hänen pikkusiskon) myötä joulu saa uuden merkityksen ja muuttaa muotoaan aina sitä myötä, kun lapsen jouluilo kasvaa :)
Viettäkäähän paljon hyviä hetkiä jouluvalmisteluiden parissa.
Tuntematon Kommentaattori ja Sannie, mukavaa kun jätitte merkit käynnistä. Leppoisa joulunalusaikoja teille toivotan! :o)
Lähetä kommentti