Terhtiin Perheen kanssa jo perinteeksi muodostunut Itsenäisyyspäivän Autoretki Naapurivaltakunnan Ostoshelvettiin. Ja yks helvetti se olikin, sillä muutamalla muullakin tuntui veronpalautusrahat polttelevan lompakossa... Mutta vaikka kaikkialle pitikin jonottaa, matka sujui hyvin ja ilman hammasten (tai eräässä tapauksessa ikenien) kiristystä.
Takakontissa matkasi kotiinpäin kaikenlaisen sälän mukana Uusi Rakkauteni: Jumalattoman pitkä keittiönpöytä! Oijoijoijoijoijoijjjjjj, kuinka se onkaan ihana!!! En tajua, miten me ollaan pärjätty kaikki nämä vuodet 120-senttisen näpyn kanssa! Eipä tarvi enää arpoa laitanko yhtä aikaa pöydälle maitopurkin ja suolakurkut vaiko leipäkorin ja floora-askin kun voin laittaa kaikki! Uuuuulalaaaa!!! Olen onnellinen!!!!
Niinno, tietynlaisia sisustushaasteita tuollainen pitkähkö pöytä tuo mukanaan. Keittiöstä piti heivata kaikki muut irtokalusteet pois ja niille pitäisi paikat löytää. (Kaapille löytyi jo, mutta sille tuolille, joka on kaapin uudella paikalla ei ole vielä raivattu sijaa kun sen uudelta paikalta pitää siirtää penkki pois eikä sillä ole vielä paikkaa...) Ja kaksi uutta valaisintakin piti hommata kun eihän tuollaista kolmimetristä komeutta yhdellä kattokruunulla valaista.
Haa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti