Vajaa viikko sitten olleet Appiukkelin hautajaiset menivät niinkuin hautajaiset yleensä menevät. Kaikista koskettavin ja kaunein hetki oli kun Mies ja muut suvun miehet lapioivat haudan kiinni, ihan umpeen asti. Siinä on jotakin konkreettista ja symbolista jota en osaa kirjoittaa selkokielelle, jotakin hyvää ja kaunista kaiken sen surun keskellä.
Hauskinta oli muistotilaisuudessa kun Ipanus veti juustoa kitusiin erittäin hyvällä ruokahalulla ja mä vähän toppuuttelin. Siihen Kakru tuumasi erittäin kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, että jos syö liikaa juustoa niin tulee tappikakka. Pöytäseurue oli tipahtaa tuoleiltaan kun nauratti niin kauheasti. Kakarukselta tietysti tiedusteltiin, että mistä hän on moisen elämänviisauden ihmisen fysiologisesta toiminnasta oppinut. Iskä on opettanu, ilmoitti Ipanoidi. Miehen naamaa meinasi kuumottaa, mutta onneksi saatiin ilo pitkästä itkusta.
3 kommenttia:
Onneksi teillä on arjessa myös näitä hauskoja hetkiä, vaikka rankkaa olisikin. Voimia koko perheelle surussa! Tämä on ihana blogi :)
Voi! Ikävästä aiheesta huolimatta en voinut olla hymyilemättä, kun luin tuon upean lohkaisun, jonka pieni ipanoidi lohkaisi :)
Tanja ja Sannie, mukava kun jätitte kommentia. :o)
Lähetä kommentti