Elonkorjuuta

Näin elonkorjuun aikaan kaikilla Hyvillä Perheenemännillä on jos jonkinlaista puuhaa. On poimimista, pakastamista, hilloamista, noukkimista, säilömistä. On mansikoita, raparperia, omenoita, viinimarjoja ja karviaisia, joillakin ylisuorittajilla jopa mustikkaa ja hilloja. Pakastimet pullistelee ja kylmäkaapit notkuu kättein tuotoksista, sydämet huokaa tyytyväisyydestä kun Perheiden vitamiininsaanti on turvattu talven pimeiksi kuukausiksi.

Niinpä niin... No, meikäläinenkin on antanut osansa Hyvien Perheenemäntien kollektiiviseen hillopurkkikekoon keittelemällä kohta 10 kiloa omenoita soseeksi. Kiesus, mikä homma! Hullun homma! Ranteessa on jännetuppitulehdus silppuamisesta ja perkaamisesta, mutta Perheenemännyys ei anna armoa!

Männä viikonloppuna käytiin mökillä noukkimassa viinimarjat ja karviaiset. (Onneksi rätsät oli tehneet selvää punaisista marjoista niin oli vähempi poimimista mulle.) Hämmästykseni oli suuri kun karviaispuskasta tipahti tikku syliin ja se alkoi liikkua! Meni vallan omegan muotoon kun siirtyi eteenpäin tuulihousuni lahkeella! Kaikkia sitä!