Valokuvatorstai

Viesti. Aika selvää pässinlihaa.

Pikapäivitys

Kun on (muka) niin kiirettä niin en ehdi kirjoittaa, mutta pistän muutaman kuva menneiltä viimeajoilta:
















Eli jos näin pikaisesti tiivistäis, niin eräs on kaatunut polvinahat hajalle (ovat onneksi jo hyvin parantumaan päin) ja yksi on seisoskellut kädet syvällä taskuissa. Olemme käyneet jätskillä torinrannassa ja jotkut on rapanneet (ja maalanneet) seiniä kun toiset on tehneet hiekkalinnoja. Hommattiin vivuilla ohjattava nosturikone helpottaan rappaus/maalaustyötä ja myöskin kolme komiaa uuttavanhaa tuolia keittiöön.

Että semmosta.

Keväthommia

Käytiin viikonvaihteessa mökillä aistimassa keväisiä luonnontuotteita (sontaa ja taukoamatonta linnunlaulua), tekemässä keväisiä hommia (haravointia ja sisustussuunnittelua) ja muuten vaan nautiskelemassa olemisesta. Harmi kun ei voitu jäädä yöksi.

Esikoinen ravasi kuuttasataa Naapurin Tädin luo kun sai lähtöluvan. Hän todellakin osaa ottaa naapurissa kaiken irti palvelusta ja jakamattomasta huomiosta. Mitä tahansa Ipanus siellä tekeekin, se on suuren ihastuksen ja hämmästyksen aihe.

Ryönäpaitainen Lutikuti leikki ja touhuili itsekseen kun me Miehen kanssa kynsittiin pihaa. Vaikuttaa siltä että tulevan kesän mökkireissut ovat huomattavan paljon helpompia kuin viimekesäiset, sen verran kivaa Papöösilla oli. (Kuvassa Mutterinokalla on suosikkipipo päässä. Se on varmasti kaikissa tänä kesänä otettavissa kuvissa päässä, koska tuo muotitietoinen ei suostu muita päähineitä käyttämään.)

Asfalttiviidakossa ei ole ollut helppoa olla sandaalijalkainen nelivuotias. Nääs kun Sandaalijalka ei aina muista nostaa koipiaan tarpeeksi korkealle kun lähtee juoksemaan. Lopputulema on tämä.

Huhheijjaa

Huh a) hellettä ja b) tätä juhlimista. Siskokset on taintuneet peteihinsä umpiväsyneinä, eikä ihme. Mittari on losottanut 25 asteessa koko päivän, Nuppi ja Nappi on paahtaneet pitkin pihaa kilpaa auringon kanssa, Mies on maalannut ja Äitee huhkinut hellan edessä.

Iltapäivällä talo täyttyi omista ja vieraista (kahdeksan 8 kk - 8 v naperoa ja kymmenen 18 - 47 -vuotiasta aikaihmistä). Oli ihan kohtuullisesti säpinää, varsinkin kun tietysti just silloin taivas tiputti muutamat kuurot eikä kakaralaumaa voinut nakata kartanolle. Mutta kivaa oli, sekä Päivänsankarittarella että muulla perheellä.

Äitin vauvasta on kasvanut hyvin määrätietoinen ja iloinen minä ite -tyyppi. Suosikkihommaa on hiekkakakkujen tekeminen ja nuken hoitaminen. Kirjoja hän tykkää katsella ja rakennella legoista muureja. Suosikkiruokaa on tomaatit ja kaikki muu mitä nenän alle kannetaan. Jos suuhun saa jotain erityisen makeaa, niinkuin jätskiä tai karkin, niin Lutikaattori nauraa mäkättää samanlaisella äänellä kuin pieni vuohi.

Jos Napparaa ei joku asia miellytä, hän nipistää, puraisee tai lyö. Ja komento käy saman tien jäähyportaalle. Siellä Raggari istuu sen aikaa, että pääsee pyytään uhrilta anteeksi (hali ja antetti.)



Kun Nuppi tykkää jostakin, hän halii ja pussaa. Kaikista ihaninta on perhehali, siis kun yhdessä halaillaan toisiamme. Ja kaikista ihaninta on myös Isosisko, Lutikan esikuva ja idoli, kaiken osaava ja kaiken tietävä kommentoora.

Isosiskosta puheen ollen, Neiti Pinsessa sai tilaisuuden loistaa seuransa tanssiesityksessä. Ryhmässä on käynyt kato ja jäljellä oli enää neljä tanssityttöä, joten kaikilla oli tilaa näyttää taitonsa. Tosin Ipanus keskittyi lähinnä vilkuttamaan yleisölle ja ihailemaan ihanaa mekkoaan kun se hulmusi ihanasti kun pyöri. Tanssikuviot meni vähän ohi.

Kaksivuotisneuvolassa

Nuhvura kävi 2-v neuvolassa. Kasvu on Suuren Ja Mahtavan Käyrän mukaan tasaista. Pituuteen oli tullut vuodessa 6 senttiä ja massaan 1,6 kg. Nuppi oli kasvanut 14 mm. Lutikalla on vauvanpituinen pää, nimittäin ympärysmitta on nyt puoli senttiä pitempi kuin nupin ja kropan yhteenlaskettu mitta syntymähetkellä.

Mittaukset meni ongelmitta, mutta mitään muuta Nappula ei sitten suostunutkaan pyynnöstä tekemään. Tuo pieni nalle tädille, sanoi Neuvolan Täti. Ei sanoi Lutikka. Tee palikoista torni, sanoi NT. Ei sanoi Lutikka. Mikä tässä kuvassa on, kysyi NT. Siihen Lutikka ei sanonut mitään, vaikka osaa kyllä normaalisti kertoa ISOLLA äänellä kun koiran näkee. (Tato!!!! 'Au-hau!!!)

Äitiinsä tullut, sanoi Mies.

Lutikka on hedonisti

Meidän Luticca on hauska tyyppi. Se matkii Isosiskoa ihan kaikessa missä vaan osaa ja kykenee. Niinkuin hampaidenpesussa vaikka.

Isosisko tykkää, että hänen takamuksensa alla on pyyhe kun hän istuu vessanpöntön kannella. Myös Lutikaattori haluaa pyyhkeen. Jos kukaan ei heti tajua sitä asettaa paikalleen, Pampula taputtaa pytyn kantta, osoittaa pyyhettä ja sanoo tähän.

Isosisko aukaisee kitansa yhtä ammolleen kun virtahepo. Niin tekee Pallurakin kun asiasta mainitsee. Isosisko sylkäisee tahnat lavuaariin. Niin tekee Pikkusiskokin (paitsi että ei osaa sylkäistä, mutta pärskäyttää kuitenkin lavuaarin suuntaan).

Lutikkaliinilla on myös ihan omia juttuja. Niinkuin tomaattihimo. Isosisko ei tykkää yhtään tomaatista, mutta Kuopus syö yhdeltä istumalta puoli pakettia pirkka-miniluumutomaatteja, jotka on Lutikan mielestä Kaikkien Herkkutomaattien Kuninkaita.

Toinen Naksuvarpaan oma homma on nautiskelu. Masumursu tykkää olla sylissä tekemättä yhtään mitään muuta. Hän laittaa sylittelijän kädet mahansa ympärille ja näyttää mistä kohti pitää silitellä. Sitten hän nautiskelee.


Hän Nauttii myös jäätelöstään.

Vettä - räntää - vettä ja sen sellaista

Harvemmin tulee tehtyä sekä lumitöitä että haravointihommia vesisateessa, joka muuttuu rännäksi ja taas vedeksi, mutta nytpä se on koettu. Ja vappuna vielä! Uulalaa, eksotiikkaa! Onneksi Mies rakensi viime kesänä takapihalle katoksen, muuten olisi jäänyt grillaukset grillaamatta em. luonnonilmiöistä johtuen.

Mutta joo, kerrottakoon että kun mä huhkin haravan kanssa, Mies leikki likkojen kanssa. Ipanus ja Lutikka kiikkuivat ja Perheen Pää heitteli niitä/niille rantapalloa ja se oli älyttömän hauskaa. Se oli niin lystiä, että Lutikka nauroi kakan housuunsa. (Onneksi on vielä vaippakin housuissa.)

Saatiin kaupungin viisailta postia. Lapsemme menevät elokuun alusta päiväkotiin! Isosiskosta tulee Meritähti ja Lutikaattorista Kotilo. (Ehhehe.) Isosiskon (ja tietty Pikkusiskonkin) sosiaalinen elämä saa aivan uutta potkua, ja sepä olikin kaikista suurin syy hoitomuodon vaihdokselle. Ja ihan varmasti koko perheellä tulee Hoitotätiä ikävä.

(Laittaisin tähän kohti pari vappukuvaa, mutta koska puhelin on harmillisen tippumistapahtuman vuoksi sökönöö, en laitakaan mitään kuvia.)